Hyvinvointipalvelut ovat turvallisen yhteiskunnan perusta

Minulle on tärkeää, että jokainen yhteisömme jäsen voi hyvin. Tämä edellyttää toimivia ja sujuvia hyvinvointipalveluita, koska tiedän kuinka iso vaikutus sillä on ihmisten elämään kätilönä, sairaanhoitajana sekä terveystieteiden yliopisto-opiskelijana.

Konkreettisia toimia hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi

Terveyskeskuksilla on oltava riittävät resurssit ja valmiudet ottaa vastaan ihmisiä heidän tarpeidensa mukaisesti. Kun terveyskeskusten resurssit eivät riitä, päivystykset kuormittuvat. Tämä johtaa yliopistollisten sairaaloiden osastojen ruuhkautumiseen ja tarpeettomaan resurssien kulutukseen. Päivystysten ruuhkautumisen taustalla on erityisesti kaksi syytä: terveyskeskusten vetovoiman puute ja jatkohoitopaikkojen puuttuminen. Tällä hetkellä päivystyspotilaat päätyvät osastoille, joille heidän oireenmukainen hoitonsa ei kuulu. Tämä on kestämätöntä niin potilaille kuin hoitohenkilöstöllekin.

Digitaalisia palveluita tulee kehittää potilaiden avuksi, mutta ne eivät yksin riitä ratkaisemaan ongelmia. Tarvitaan konkreettisia toimia jonojen purkamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi kiireettömän hoidon keskusten perustaminen, jotka toimivat terveyskeskusten tukena. Terveyskeskuksiin voidaan luoda moniammatillisia tiimejä, joissa lääkärit, hoitajat ja muut asiantuntijat tekevät yhteistyötä hoidon nopeuttamiseksi. Digitaaliset ajanvarausjärjestelmät ja etävastaanotot voivat myös helpottaa kiireettömien tapausten käsittelyä.

Nykyiset säästötoimet Varhassa ovat suora seuraus hallituksen päätöksistä olla myöntämättä riittävää budjettia alueille. Tämä on johtanut hoitajien työkuorman kasvuun, työparien vähentämiseen, lomautuksiin ja jopa irtisanomisuhkaan. Lisäksi hoitajien työhyvinvointia ja terveyspalveluja on leikattu. Hoitohenkilöstöä on rekrytoitava ja heidän työolojaan parannettava, jotta alalle saadaan uusia ja vanhoja osaajia. Panostamalla hoitohenkilöstön hyvinvointiin töissä ja työn ulkopuolella, ehkäisemme loppuun palamiset sekä vahvistamme hoitohenkilökunnan pysyvyyden. Hyvinvoiva terveydenhuollon henkilökunta on laadukkaan ja oikea-aikaisen hoidon perusta. Siksi heidän työhyvinvointiinsa on panostettava.

Mielenterveyskriisin ratkaiseminen on välttämätöntä

Olen ollut ennen kätilötöihin siirtymistä pitkään tehnyt töitä sairaanhoitajana mielenterveys puolella. Kuten kaikki varmaan tiedämme, mutta olemme keskellä pahenevaa mielenterveyskriisiä. Tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia suomalaisista nuorista kärsii mielenterveyshäiriöistä ja Suomessa nuorten osuus mielenterveyspalvelujen asiakkaista kasvoi 30 % vuosien 2020–2023 välillä. Matalan kynnyksen palvelut, kuten kouluterveydenhuolto, koulu psykologit ja sairaanhoitajat sekä tavallinen ja jalkautuva nuorisotyö, ovat keskeisiä mielenterveysongelmien ehkäisyssä.

Mielenterveyden häiriöt ovat myös yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2018 masennuksen perusteella jäi työkyvyttömyyseläkkeelle 3 500 henkilöä. Lisäksi Kela maksoi viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella 5,2 miljoonasta päivästä, mikä on yli kolmannes kaikista sairauspäivärahapäivistä. Mielenterveysongelmien ratkaiseminen ja ennalta ehkäisy tulee olemaan myös iso taloudellinen investointi. Vaikka vuonna 2023 mielenterveyspalveluiden rahoitus nousi 1,3 miljardista 1,5 miljardiin euroon, niin OECD suosittelee, että mielenterveysmenot nostetaan vähintään 2 % BKT:stä, kun Suomessa ne ovat tällä hetkellä 1,4 %, jotta voidaan kattaa tarvittavat mielenterveys palvelut.

Nuorten mielenterveyttä keskustellessa on otettava huomioon kiusaamisen valtavat vaikutukset nuorten hyvinvointiin. Se ei vahingoita vain uhria, vaan usein myös kiusaaja kamppailee omien mielenterveysongelmiensa kanssa. Kiusaamiseen on puututtava vahvemmin, sillä nykyiset resurssit eivät riitä tilanteiden ratkaisemiseksi. Esimerkiksi opettajille on tarjottava enemmän koulutusta kiusaamistilanteiden käsittelemiseen. Kiusatun ei tule joutua vaihtamaan koulua – vastuu kiusaamisen seurauksista on asetettava kiusaajalle. Sekä kiusatulle että kiusaajalle on kuitenkin tarjottava apua ja tukea tilanteiden selvittämiseksi.

Samalla hoidon saatavuutta mielenterveysongelmissa voidaan parantaa laajentamalla matalan kynnyksen palveluita ja lisäämällä niiden resursseja. Koulupsykologien ja kuraattorien määrän merkittävä kasvattaminen on välttämätöntä, ja mielenterveyspalveluiden kiireettömiä vastaanottoja on lisättävä, jotta apua on saatavilla ennen tilanteiden pahenemista. Psykoterapian saatavuuden parantaminen esimerkiksi julkisesti rahoitettujen terapioiden lisäämisellä ja uusien terapeuttiensa kouluttamisella on myös olennainen askel eteenpäin. Suomen mielenterveysseura korostaa, että investointi terapiatakuuseen maksaisi itsensä takaisin vähentyneinä sairauslomina ja tuottavuuden kasvuna. On myös tarjottava muita yhteisöllisiä ja osallistavia harrastuksia sekä turvallisia tiloja, joissa ihmiset voivat ilmaista itseään ja rakentaa sosiaalisia suhteita.

Ennaltaehkäisevät palvelut säästävät resursseja ja parantavat hyvinvointia

On tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, sillä ne vähentävät akuuttihoidon tarvetta, säästävät taloudellisia resursseja ja parantavat ihmisten hyvinvointia. Tärkeitä ennaltaehkäisyn keinoja ovat esimerkiksi syöpäseulonnat, neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto, mielenterveysneuvonta, nuorisotyö ja monipuolisten liikuntapalveluiden kehittäminen.

Suomessa mielenterveystyöhön käytetystä budjetista vain 0,8 % kohdistuu nuorten harrastustoimintaan, vaikka tutkimukset osoittavat harrastusten ehkäisevän syrjäytymistä. Kuitenkin THL:n mukaan koulujen mielenterveysinterventioiden kustannustehokkuus on noin 4:1, eli jokainen euro tuottaa nelinkertaisen hyödyn, joten on hyvin eriskummallista, että meidän nykyinen hallitus heittää kaikki nämä faktat päätöksen teoissaan.

Useissa kyselyissä nuoret mainitsevat toiveena maksuttomat tai edulliset terapiapalvelut, lisää koulupsykologeja ja mielenterveysosaamista opettajille. Nuorisobarometrin mukaan 80 % nuorista pitää tärkeänä, että mielenterveyspalvelut olisivat saatavilla digitaalisesti, esimerkiksi chatin kautta. Itse koen, että tämä voi olla myös vähän vanhempien mielenterveys haasteiden kanssa kampailevan mieluinen tapa kommunikoida.

Hyvinvointiyhteiskunta rakentuu investoinneilla

Hyvinvointiyhteiskuntaa ei rakenneta säästöillä, vaan investoinneilla ihmisiin ja palveluihin. Kun panostamme henkilöstön hyvinvointiin, itse palveluihin ja palveluiden saatavuuteen, luomme pohjan terveelle, turvalliselle ja yhdenvertaiselle tulevaisuudelle. Nyt on aika toimia – viivyttely maksaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti.