Turvallisuus ei synny aseista vaan arjen vakaudesta

Turvallisuus ei tarkoita pelkästään poliisien määrän lisäämistä tai armeijan rahoituksen kasvattamista. Päinvastoin, tällaiset toimet voivat pahimmillaan lisätä turvattomuuden tunnetta, kun aseistetut viranomaiset näkyvät jatkuvasti katukuvassa.

Todellinen turvallisuus syntyy siitä, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä työtä, josta maksetaan riittävä palkka elämiseen. Turvallisuuden tunne yhteiskunnassa syntyy myös silloin, kun palvelut pelaavat ja apua on nopeasti saataville, kun niitä tarvitsee. Moni suomalainen kamppailee hintojen ja korkojen nousun keskellä ja elää ”kädestä suuhun” -periaatteella. Tällä hetkellä Suomessa yli 700 000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella ja taloudelliset paineet koskettavat erityisesti pienituloisia sekä nuoria. Tämä ei ole kestävää. Köyhyys on aina ollut yksi suurimmista turvallisuuden horjuttajista, sillä se lisää ihmisten pahoinvointia ja kasvattaa riskiä ajautua rikollisuuteen tai muihin haitallisiin valintoihin. Tähän jos lisätään vielä avun saannin vaikeutuminen, niin yhtälö on hyvin negatiivinen valitettavasti.

Opiskelijoiden ja lapsiperheiden arjen turvaaminen

Turvallinen arki tarkoittaa myös sitä, ettei opiskelijan tarvitse murehtia toimeentulostaan. Opintotuen korottaminen elinkustannuksia vastaavaksi ja maksuton korkeakoulutus ovat investointeja yhteiskunnan vakauteen.

Lapsiperheille turvallisuus tarkoittaa sitä, että päiväkodit ja koulut ovat paikkoja, joissa lapsista huolehditaan ja heidän hyvinvointinsa on taattu. Valitettavasti lisääntynyt pahoinvointi näkyy kouluissa ja päiväkodeissa yhä useammin kiusaamisena, väkivaltana ja levottomuutena. Tämä lisää myös muiden lasten ja perheiden turvattomuutta. Ratkaisu löytyy panostuksista: riittävä määrä opettajia, koulunkäyntiavustajia ja muita tukihenkilöitä, jotka pystyvät puuttumaan lasten pahoinvointiin ja tukemaan heitä ajoissa.

Kotoutuminen ja segregaation ehkäisy

Yksi merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tekijä on onnistunut kotoutuminen. On tärkeää varmistaa, että maahanmuuttajat eivät syrjäydy ja muodosta niin sanottuja varjoyhteiskuntia, jotka voivat olla haitallisia sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että vähävaraisia ja maahanmuuttajataustaisia ei sijoiteta samoille, eriarvoistuville alueille. Segregaation purkaminen – eli alueiden eriarvoisuuden vähentäminen – on välttämätöntä yhteiskunnallisen vakauden lisäämiseksi.

Turvallisuuden perusta on osallisuus

Lopulta turvallisuus syntyy siitä, että jokainen yksilö kokee kuuluvansa yhteiskuntaan ja että meillä kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet elää arvokasta elämää. Nykytilanne ei kuitenkaan vastaa tätä ihannetta. Tasa-arvon ja osallisuuden edistäminen vaatii lisää resursseja – niin taloudellisia kuin henkisiäkin. Ilman näitä panostuksia vaarana on, että ajaudumme yhä syvemmälle eriarvoisuuden ja turvattomuuden kierteeseen.