Keväällä ryminällä Turun valtustoon päässyt Tawar Salari kertoo tuntevansa ihmisiä, jotka tekevät Suomessa töitä ja osaavat suomea, mutta joiden naiset ovat kuin vangittuina kotona. Hänen mielestään Suomessa pitäisi puhua maahanmuuttajien kotoutumisen ongelmista suoraan.

Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, suoraselkäisyys. Ne ovat 29-vuotiaan turkulaisen kurdin Tawar Salarin(sd.) mukaan kolme tärkeintä arvoa hänen perheessään – ja yleisestikin kurdien kulttuurissa.
Salarin mukaan myös Suomessa ymmärretään ja pidetään korkealla samoja arvoja. Suomalaisen kulttuurin tavat ovat yleisestikin lähellä hänen oman perheensä vastaavia, ja siksi Salari kokee suomalaisen kulttuurin ruokkineen hänen kotoaan saamaansa identiteettiä entisestään.
– Täällä saa olla rehellisesti oma itsensä, ja pystyy pääpiirteissään saavuttamaan asioita taustasta riippumatta, hän sanoo.
Kaksivuotiaana Suomeen muuttanut Salari ei luonnollisesti edes muista mitään muuta kuin elämän Suomessa. Kurdikulttuuri on näkynyt hänen lapsuudenkodissaan kuitenkin aina rikkaana.
Siinä on hänen mukaansa tärkeää erityisesti se, että yrittää aina auttaa muita ja elää viisaasti.
– Kurdien kulttuuri eroaa Lähi-idän muista kulttuureista siinä, että se ei ole millään tavalla uskontoon sidonnainen. Me kurdit elämme yhdessä ja koemme siitä voimaantumista. Meillä on esimerkiksi yhteinen kieli, perinteet, musiikki ja tanssit, vaikka Kurdistan levittäytyykin eri valtioiden alueelle, hän kertoo.
Salarin vanhemmat ovat kotoisin Iranista. Siellä hän ei kuitenkaan saanut syntyä.

Iranissa tapahtui vuonna 1979 vallankumous, jossa islamistinen papisto sai itselleen vallan. Sen seurauksena valtio suistui äärikonservatiiviseen islamismiin.
Salarin isä oli kuulunut ennen vallankumousta vasemmistolaiseen opiskelijaliikkeeseen, joka yritti muuttaa shaahin valtion epätasa-arvoisuuksia. Kun maassa tapahtui islamistinen vallankumous, Tawarin isän ja äidin elämä alkoi käydä poliittisista syistä yhä tukalammaksi, ja lopulta heidän oli muutettava kauemmas Irakin puolelle.
Siellä syntyi myös esikoinen Tawar Salari. Kolmihenkinen perhe ei ollut pian turvassa enää Irakissakaan, ja he pääsivät YK:n pakolaiskiintiössä Suomeen.

Politiikka on ollut Tawar Salarin elämässä läsnä aina.
– Oma syntymäni oli jo poliittista siten, että olen syntynyt naapurimaassa enkä siellä, missä olisi kuulunut. Kotona on aina keskusteltu paljon yhteiskunnallisista asioista, ja hauduttelin omaa politiikkaan lähtemistänikin pitkään, hän kertoo.
Politiikkaan lähtemisessä häntä arveluttivat julkisuuden negatiiviset puolet ja se, että naiset saavat politiikassa osakseen niin paljon raivoa ja lokaa. Lopulta hän koki, ettei vaihtoehtoa kuitenkaan ollut.
– Huomasin epäkohtia sekä Suomessa yleisesti että omassa yhteisössäni. Halusin vaikuttaa asioihin ja lisätä oikeudenmukaisuutta.
Salari paljastaa, että häntä haviteltiin mukaan politiikkaan useasta puolueesta – valitsemansa SDP:n lisäksi esimerkiksi myös kokoomuksesta.
Asian ratkaisi SDP:n hyväksi se, että kokoomus meni kesällä 2023 samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa, ja seurasi rasismikohu.
– Silloin olin, että ei kiitos kokoomukselle.
– Minusta ihmisten, jotka ovat yhteiskunnan huipulla ja joilla on paljon valtaa, pitäisi osata käyttäytyä ja näyttää sillä tavalla myös muille esimerkkiä, hän viittaa tiettyihin perussuomalaisten lausuntoihin ja tekemisiin.

Lopulta puoluevalinta oli luonteva myös siten, että Salari on aina äänestänyt SDP:tä. Tammikuusta 2025 lähtien hän on toiminut myös Demarinaisten varapuheenjohtajana.

Kevään kunta- ja aluevaaleissa Salari pääsi ensikertalaisena läpi sekä Turun kaupunginvaltuustoon että Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Taakse jäi kuntavaaleissa peräti seitsemän muuta SDP:n listoilta sisäänpäässyttä.
Politiikassa Salarin sydäntä lähellä ovat erityisesti tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, maailmanrauha ja Suomen turvallisuus. Näiden teemojen parissa hän on tehnyt myös rutkasti vapaaehtois- ja järjestötyötä, mistä hänet politiikkaan bongattiinkin.
Lisäksi Salaria kiinnostaa naisten asema maahanmuuttajayhteisöissä.

Salarin mukaan maahanmuuttajayhteisöissä on ongelmia, jotka eivät ratkea vaikenemalla. Hän sanoo nähneensä paljon sellaista pahaa, mikä tapahtuu maahanmuuttajanaisille.
Samaan hengenvetoon hän toteaa, että maahanmuuttajanaisten asema Suomessa on tietenkin hyvin moniulotteinen ja se, mitä hän sanoo, ei kerro koko totuutta.
– Jotkut kokevat tietenkin vapautta ja itsenäistymistä täällä, mutta toisille on hyvin tiukat rajat kotona ja kodin ulkopuolella. Osan kohdalla voi sanoa, että on aivan sama, asuuko täällä vai vanhassa kotimaassa, kun säännöt ovat samat.
Salarin mukaan on todella tärkeää, että maahanmuuttajataustaisille naisille kerrotaan heidän oikeutensa täällä, jotta he voivat elää tasa-arvoisesti. Mutta yhtä tärkeää on se, että yhteisöjen miehiä valistetaan samalla tavalla.
– Emme tietenkään halua joutua tilanteeseen, jossa perheitä ajetaan erilleen. On todella tärkeää, että miehetkin ymmärtävät, mitä vapaus tarkoittaa, ja että kontrolli ei ole se juttu täällä.
Salarin mukaan maahanmuuttajayhteisöissä on olennaista ymmärtää, että kunnioituksen – joka on todella tärkeä asia Lähi-idän kulttuureissa – on oltava vastavuoroista.
– Jos vain toinen osapuoli kunnioittaa toista, se tarkoittaa, että toinen on alistettu.
Salari itse on kasvanut niin, että hänen perheensä ei ole rajoittanut hänen elämäänsä hänen sukupuolensa takia. Kuitenkin Salari kertoo ottaneensa yhteisönsä normit huomioon.

Uskonnoltaan Tawar Salari on muslimi.
– Uskonto ei kuitenkaan vaikuta kokonaisvaltaisesti tapaani tai perheeni tapaan tehdä asioita. Se ei ole sama asia kuin meidän kulttuurimme, vaan ihmisen yksityisasia, hän korostaa.
Salarin mukaan Lähi-idästä tulleiden keskuudessa on paljon heidän kaltaisiaan perheitä, jotka osaavat erottaa uskonnon kulttuurista ja politiikasta. Toisaalta hän tietää, että myös jyrkät islamin tulkinnat vahvistuvat joissain piireissä.
– Se on mielestäni todella pelottavaa. Itse olen herkkä näiden nyanssien kanssa ja tiedostan niitä. Jotkut ihmiset, jotka ovat syntyneet täällä, ovat kääntyneet enemmän uskonnon suuntaan ja löytäneet sieltä yhteisönsä. Se voi välillä olla vaarallistakin, koska ei tiedä, mitä arvoja siellä ruokitaan – tai riippuu tietenkin todella paljon moskeijasta.
– Suomessakin on valitettavasti joitain tahoja, jotka ruokkivat radikalisoitumista ja joita ei valitettavasti oteta vieläkään riittävällä vakavuudella.

Salari on huomannut, että kotoutumisen onnistumisella tarkoitetaan usein pelkkää töissä käymistä ja kielen oppimista. Salarin mukaan on kuitenkin jotakin vielä tärkeämpää – jotakin, mikä on kaiken a ja o.
– Ihmisten pitää tietää, mitkä ovat arvot ja lait, joiden mukaan Suomessa eletään, ja omaksua ne. Jos oppii vain suomen kielen, niin se ei palvele mitään.
– Pitää tietää, mikä on rikos, ja mitkä ovat oikeudet, ihmisoikeudet ja vastuut täällä Suomessa.
Salari kertoo tuntevansa sellaisia ihmisiä, jotka tekevät Suomessa töitä ja osaavat suomea, mutta joiden naiset ovat kuin vangittuina kotona. Hän tähdentää kotoutumisen tarkoittavan sitä, että ihmiset ovat osa suomalaista yhteisöä – niin miehet, naiset kuin lapset.
– Jos jokin asia on pielessä, ei saa antaa tilaa sille, että selitetään sen vain olevan ”minun kulttuuriani”. Jos jokin asia on lain mukaan väärin, se on väärin.
Salarin mukaan hänen omassa puolueessaan puhutaan näistä asioista vielä varovaisesti. Toisaalta häntä on myös tultu kiittämään suunsa avaamisesta.
– Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä koskevista ongelmista puhuessa on meidän ja perussuomalaisten välillä se iso ero, että SDP:ssä halutaan oikeasti auttaa maahanmuuttajayhteisöä, kun taas perussuomalaisissa halutaan vain lietsoa omaa, maahanmuuttajavastaista agendaa, hän sanoo.
– Minä haluan oikeasti auttaa maahanmuuttajia, mutta myös kaikkia muita. Tahdon, että ihmisten elämä paranee.

Eräs asia, jota vastaan Salari haluaa vaikuttajana toimia, on kunniaväkivalta. Hän muistuttaa, että kunniaväkivaltaa voi olla monenlaista, fyysisen sijaan myös esimerkiksi emotionaalista.
Salarin mukaan poliiseilla on tapana sanoa, että kunniaväkivalta on piilorikollisuutta eikä siis tule viranomaisten tietoon. Salari heittää tähän myös toisenlaisen näkökulman.
– Joissain tapauksissa on myös niin, että kunniaväkivalta tai siihen viittaavat ilmoitukset tai avunpyynnöt tulevat viranomaisten tietoon, mutta niitä ei oteta vakavasti. Saatetaan jopa sanoa, että ne ovat maahanmuuttajayhteisön sisäisiä asioita – eli ollaan tavallaan liian ”suvaitsevaisia” ja suvaitaan myös kunniaväkivaltaa.
– Kyllä kunniaväkivallalle nyt vain pitää tehdä jotain, tapahtui se maahanmuuttajien keskuudessa tai ei.
Salari ottaa esimerkiksi tapauksen vuoden 2023 joulukuulta. Silloin irakilaismies murhasi 34-vuotiaan vaimonsa ja kolmen lapsensa äidin polttamalla hänet auton jalkatilassa Vantaalla.
Pariskunta oli ollut eroamassa avioliitostaan, ja naisen uusi miesystävä oli tehnyt naisen aviomiehestä ilmoituksen poliisille vain noin kuukautta ennen naisen kuolemaa. Poliisi ei kuitenkaan kertomansa mukaan ehtinyt koskaan tutkia laittomaan uhkaukseen liittyvää ilmoitusta.

Kätilön työssään Salari on kohdannut myös silvottuja naisia. Ammattilaisena hän haluaa käyttää nimenomaan termiä silpominen – ei termiä ympärileikkaus – sillä niin radikaali toimenpide on.
Salarin mukaan on tärkeää ymmärtää, että silpominen ei tuota vain fyysistä vaan myös sosiaalisen ja psyykkisen vamman.
– Lauhkeasti usein selitetään, että syynä silpomiselle ovat perinteet tai uskomukset – mutta perimmäinen syy on se, että halutaan kontrolloida tyttöjä ja naisia ja heidän seksuaalisuuttaan.
– Silvotuksi tulleet ovat kokeneet räikeän ihmisoikeusloukkauksen, mikäli ovat selvinneet tapahtumasta.
Salarin mukaan kaikki ammattilaiset eivät ole vielä sisäistäneet sitä, että silvotuksi tulleille on olemassa myös korjaavia leikkauksia. Ne tehdään Suomessa keskitetysti Helsingissä.
Apua ei aina osata tarjota, koska tieto-taitoa ei välttämättä ole.

Tällä hetkellä Salari opiskelee kolmivuorotyönsä ohella Turun yliopistossa terveystieteiden maisteriksi. Opiskelun mahdollistaa 50-prosenttinen työaika, hyvissä ajoin ennalta tiedossa olevat työvuorot ja hyvä suunnittelu.
Syksyllä pyörähtävät toden teolla käyntiin myös kaupungin- ja aluevaltuuston kokoukset.
– Olen todella iloinen ollessani vihdoin siinä asemassa, että pystyn vaikuttamaan ihmisten arkeen, palveluihin ja siihen, mitä Turkuun esimerkiksi rakennetaan. Pieni pilvenpoikanen on se, että kuntien valtionosuuksia vähennetään. Mietityttää, riittävätkö meillä rahat.
Kahden vuoden päästä koittaviin eduskuntavaaleihin Salari lähtee todennäköisesti ehdolle.
– Olen ennen kaikkea suurten linjojen ihminen, haluan vaikuttaa niihin.